Amaloota Nama Gowwaa 20
Amaloota nama gowwaa keessaa muraasni kanneen armaan gadiiti.
1. Qaanfii Dhabuu: Namni gowwaan yoo waan fokkuu hojjetes, hin qaanfatu.
2. Dhimma Isa Hin Ilaallanne Keessa Seenuu: Waan isa hin galchine gaafachuuf hin qaanfatu.
3. Dhimma Dhuunfaa Nama Keessa Seenuu: Dhimma maatii, jaarsaa fi jaartii, akkasumas icciitii dhuunfaa keessa seena.
4. Haasaa Deddeebisuu: Waan namni biraa isa irraa cadhise deddeebi’ee gaafata, ajandaa godhata.
5. Dhibamaa bira Oduudhaaf Taa’uu: Nama dhibamaa gaafachuuf bira dhaqee, dafee hin deebi’u.
6. Affeerraa Kophaa Isaa Yaamame Nama Biraa Waama: Sagantaa inni qofti akka dhufuuf affeerame, nama biraa dabalee affeera.
7. Dhukkuba Namoota Biraa Ajjeesee Yaadachaa Nama Dhibame Ciisutti Hima: Nama dhibamee bira taa’ee dhibee sanaan namni biraa akka du’e itti hima.
8. Oduu Caqasuu jaalata: Haasaa namoota lamaan dhuunfaan haasayan caqasuu barbaada.
9. Haasaa Baay’isuun Hiriyoota Dhibu: Haasaa hin barbaachisne maraa haasaya.
10. Waan Namni Irraa Jibbu Hin Beeku: Foolii qaamaa, afaanii, ykn akkaataa nyaata isaa jibbamuu hin beekuu.
11. Afaan Namni Hin Beekne Namatti Dubbatanii Nama Burjaajessu: Haasawa keessa jechoota afaan namni hin beekne fayyadamuudhaan beekaa of-fakkeessuu yaalu.
12. Uffata Baramaa Hin Taane Uffachuu: Uffata aadaa hawaasa keessa jiraatan faallaa ta’e uffata. Waan biyya keessa hin jirre uffachuu.
13. Balleess Isaa Qabamee Irratti Lola Kaasu: Yoo balleessaa dalagee qabame, dhiifama gaafachuu dhiisee nama irratti lola kaasuu filata.
14. Mallaqa Namaaf Liqeesse Namoota biratti nama irraa liqeeffate gaafata.
15. Waan Gaarii Namaaf Dalage Deddeebi’ee Kaasuu: Tola wohii yoo siif oole, woggota meeqaa irra deddeebi’ee odeessa.
16. Ofuma Qofa Hasawu: Hiriyyoota ykn namoota biroo waliin yoo jiraatee ofuma qofa hasawaa oola. Haasaa namaaf hin dhiisu
17. Yoo waan isa fayyadu itti himan ykn yoo isa gorsan namatti aara.
18. Keessummummaa mana namaa yoo deeme dafee hin galu.
19. Namoota keessa taa’ee nama tokko qofatti waa hasaasa.
20. Dhimma salphaa irratti sitti aaree woggaa guutuu siin ooda.
Ogeeyyonni fayyaa sammuu fi qorannoon namoomaa (psychology) amaloota nama gowwaa jedhamanii ilaalaman kana garaagarummaa qaba jedhanii ilaaluu danda’u. Dhugumatti, gowwummaa jechuun maali? Namoonni gowwaa jedhaman maqa balleessii qofa moo haala sammuu, barsiisummaa fi haala hawaasummaa isaanii irratti hundaa’a? Mee amaloota asii olitti tarreessine ibsa dabalataan haa ilaallu.
1,Qaanfii Dhabuu: Kun amala namoota tokko tokkoo ta’uu danda’a. Garuu, namni tokko qaanfii hin qabaatu yoo ta’e, dhukkuba sammuu (antisocial personality disorder) qabachuu danda’a. Namoota biroo miidhuu fi garaa laafina hin agarsiisuu.
2,Dhimma Dhuunfaa Namaa Keessa Seenuu: Kunis sababa hin beekneef ta’uu danda’a.
3, Namoonni tokko tokko sirna hawaasummaa hubachuu dhabuun ykn dhuguma beekumsa dhabuun seera cabsu. Garuu, namni goowwaa ta’uun qofaaf miti.
4,Haasaa Deddeebisuu – Kun yeroo baay’ee namoota yaaddoo guddaa qaban (anxiety) fi quubsuu dhabaniif ta’uu danda’a. Namoonni tokko tokko rakkoo sammuu waan qabanif dhuguma waan tokko irra deddeebi’anii yaadu.
5, Dhibamaa bira Oduudhaaf Taa’uu – Namoonni kunniin carraa odeeffannoo barbaadu, yookaan dhukkuba OCD (Obsessive Compulsive Disorder) fi social anxiety qaban ta’uu danda’u.
Oduu Caqasuu Jaalatu – Namni tokko yoo odeeffannoo walitti qabuuf fedhii guddaa qabaate, qaama ilma namaati. Garuu, yoo seera cabsuun nama miidhuu jalqabe, amala badaa qaba jechuu ni danda’ama.
Uffata Baramaa Hin Taane Uffachuu – Namni tokko akkuma fedhe uffachuu danda’a. Kun amala goowwummaa qofa miti. Hawaasa keessaa of adda baasuu fi of mul’isuuf ta’uu danda’a.
7,Keessummummaa mana namaa yoo deeme dafee hin galu – Kunis kan jira. Namni tokko yeroo hin hubatu yoo ta’e, yookaan wal-qunnamtii hawaasaa keessatti rakkoo qabaate ta’uu danda’a.
8. Oduu Caqasuu Jaalatu**
Namoonni odeeffannoo walitti qabuun jaallatan hundi goowwaa miti. Garuu, namni icciitii namoota dhuunfaa keessatti seenuun, odeeffannoo dhugaa hin taanee babal’isuun ykn nama miidhuun oduu faallessuuf odeeffatu yoo ta’e, amala badaa qaba.
9. Haasaa Baay’isuun Hiriyoota Dhibu Namni tokko haasawaa baay’isuun, yeroo hundaa waan ofii dubbachuun, namoota birootti dhiibbaa uumuun walitti dhufeenya isaa miidhuu danda’a. Ogeessonni yaada sammuu (psychologists) ammoo akka jedhanitti, kun sababa yaaddoo (anxiety) fi of mul’isuuf (attention seeking behavior) ta’uu danda’a.
10. Waan Namni Irraa Jibbu Hin Beeku Namni tokko yoo amala isaa irraa namni itti dhiisu ykn jibbu hin beekne, yaada ofii qofa keessa jiraachuun (self-centered) fi hubannoo hawaasummaa dhabuu danda’a. Kun amala goowwummaa qofa miti, garuu namoota biroo hin hubanne jechuun ni danda’ama.
11. Afaan Namni Hin Beekne Namatti Dubbatanii Nama Burjaajessu Kun nama beekumsaa hin qabne ykn of tuuluuf of jaju agarsiisa. Namoonni beekumsa isaanii of tuuluuf namoota hubannoo hin qabneef afaan dhunfaa dubbachuun nama burjaajessu. Garuu, ogeessonni dhuguma beekumsa qaban namoota hubachiisuuf afaan salphaa fi ifa ta’e fayyadamu.
12. Uffata Baramaa Hin Taane Uffachuu Namni tokko uffata adda addaa uffachuun amala isaa yookiin miidhagina ofii akka ilaaluf ta’uu danda’a. Garuu, osoo sirna hawaasaa fi aadaa cabsee ta’ee, miira oftuulummaa agarsiisu ykn of mul’isuuf ta’e, amala badaa jedhama.
13. Balleessaa Qabamee Irratti Lola Kaasu Namni tokko yoo balleessaa hojjete itti gaafatama fudhachuu qaba. Garuu, namoota goowwaa jedhaman keessaa tokko balleessaa ofii fudhachuu dhiisanii nama biraa yakku ykn dhugaa fudhachuu diduu danda’u. Kunis of eeggannoo dhabuu agarsiisa.
14. Mallaqa Namaaf Liqeesse Namoota Biraatti Nama Irraa Liqeeffate Gaafata Namoonni sirna maallaqaa fi wal amanamummaa beekan, nama irraa liqeeffatan keessa isa waliin haasa’uun furmaata barbaadu. Garuu, namoonni tokko tokko, nama biraatti dabarsanii himu, odeeffannoo irratti dabalanii odeessu. Kunis nama gaaga'ama keessa buusu danda’a.
15. Waan Gaarii Namaaf Dalage Deddeebi’ee Kaasuu Namni tokko waan gaarii dalageef of jajuu danda’a. Garuu, yeroo hundaa waan gaarii inni hojjetee deddeebi’ee yoo kaasuu jalqabe, amala oftuultummaa qabaachuu danda’a. Namni tola godhuuf hin fakkaatu.
16. Ofuma Qofa Haasawu Namoonni akkaataa haasawaa wal jijjiiruu hin beekne yoo ta’e, yeroo hundaa ofuma dubbachuun hiriyaa isaanii baay’ee dhibuu danda’u. Namoonni kunniin hubannoo hawaasummaa (social awareness) xiqqaa qabaachuu danda’u.
17. Yoo Waan Isa Fayyadu Itti Himan ykn Yoo Isa Gorsan Namatti Aara Namoonni gaaffii fi gorsaa fudhatanii jiraachuu qabu. Garuu, namoonni tokko tokko dhugaa dhageessuu hin barbaadan. Kunis amala oftuultummaa fi gara jabinaa agarsiisa. Namoonni hubannoo dhabuun of irraa deebisu.
18. Keessummummaa Manna Nama Yoo Deeme Dafe Hin Galu Namni tokko yeroo qabaachuu fi waqtii ofii beekuu qaba. Garuu, namoota yeroo hin beekneef, mana nama turuun waan isa hin galle itti hin fakkaatu. Kunis hawaasa keessatti amala badaa jechuun ni danda’ama.
19. Namoota Keessa Taa’ee Nama Tokko Qofatti Waa Hasaa Namni tokko yoo wal ga'ii ykn marii waliigalaa keessa jiraatee, nama tokko qofatti xiyyeeffatee yoo hasaye, namoota biroo xiqqeessuu ykn haala sirrii hin taane uumu danda’a.
20. Dhimma Salphaa Irratti Sitti Aaree Waggaa Guutuu Siin Ooda Namni tokko yoo rakkoo salphaa irratti garaan isaa duubatti hafe, yeroo dheeraaf hin dhiifamu, kun amala badaa ti. Namoota garmalee aaru fi dhiifama hin kennine (grudge-holding) qabaachuu danda’a. Kunis walitti dhufeenya hawaasaa irratti dhiibbaa guddaa uuma.
Amaloota kanneen keessatti tokko tokko of keessatti arguukee? Karaa salphaa hawaasa keessatti nama kabajamuu danda’u akkamiin jiraachuu danda’a? Maal yaada? 😊 Yaada kessan comment irratti nuuf barreessaa.
Comments