Safuu fi Jireenya Adda Baafachuu
Aadaa Oromoo keessatti “Safuu” jechuun seera uumamaa fi wal-qixxummaa hawaasaa irratti hundaa’e, akkasumas amala gaarii fi kabajaa namoota gidduutti uumamu ibsa. Sirna safuu kana keessatti, ilaalchi wal-qixxummaa, obbolummaa, ulfina fi wal-hubannoo cimaa qaba. Safuun aadaa fi seenaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba; seera uumamaa, aadaa fi duudhaa hawaasa keenyaa keessatti bu’uura ta’ee, jireenya guutuu fi walitti dhufeenya namoota gidduutti akka tokkummaa fi tasgabbii buusu taasisa.
Ammas, “Jireenya Adda Baafachuu” jechuun jireenya namni karaa addaa, ofiin murteeffatee fi seenaa isaa waliin kan deemu, kan yeroo fi haala yeroo waliin walsimu osoo hin taane, karaa itti of-ibsuufi guddina dhuunfaa irratti xiyyeeffatu dha. Kun immoo jireenya yeroo ammaa keessa ilaalcha ammayyaa fi aadaa calaqqisu, akkasumas yeroo gara garaa fi haala jijjiiramaa keessatti of eeggannoo fi of-tarkaanfachuu barbaadu agarsiisa.
Barreeffamni kun, akkasumas bal’inaan, waa’ee safuu fi jireenya adda baafachuu irratti yaada, seenaa, aadaa, hubannoo fi firaasaa dhugaa irratti hundaa’ee, ilaalcha bal’aa dhiyeessa. Keessattuu, gadaan Oromoo seenaa fi aadaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa’ee safuu ilaalchisee ilaalchi guddinni hawaasa keenya maal akka fakkaatu, akkasumas jireenya namni ofiin of murteessuu fi karaa adda ta’een akka itti jiraatu hubannoo bal’aa kenna.
I. Hiikkaa fi Bu’uura Safuu
1. Hiikkaa Safuu
Safuun jechuun wal-qixxummaa, ulfina, kabajaa fi seera uumamaa kan namoota gidduutti diriiru dha. Oromoo keessatti, safuun sirna uumamaa fi aadaa irratti hundaa’e, amala gaarii, wal-hubannoo fi walitti dhufeenya cimsuu irratti xiyyeeffata. Fakkeenyaaf, safuun akkuma “seera gaarii” ta’ee, karaa itti hawaasni tokko waliin jiraatu, wal kabajuufi wal jaalatu ibsa.
Safuun, karaa addaa aadaa fi duudhaa Oromoo keessatti, seera uumamaa ol’aanaa ta’ee, akkaata itti jireenyi ofii fi waliigalatti hawaasni itti deemuu danda’u irratti hubannoo kennu dha. Kana jechuun, seera uumamaa fi aadaa kan durii irraa hamma har’aa waan darbe, akka of eeggannoo fi obsaa, walitti dhufeenya sirrii fi wal-hubannoo cimsuuf bu’uura guddaa ta’ee argama.
2. Aadaa fi Seenaa Safuu
Seenaa Oromoo keessatti, safuun bakka guddaa qaba. Sirna Gadaa keessatti, safuun akka duudhaa fi seera hawaasaatti, ummata Oromoo keessatti tasgabbii fi tokkummaa akka jiraatu taasiseera. Gadaan, akka sirna siyaasaa, aadaa fi dinagdee Oromoo keessatti, safuu fi seera uumamaa kan mul’isu yoo ta’u, akkasumas wal-qixxummaa fi obbolummaa cimsuuf gumaacha olaanaa qaba ture.
Haasofni aadaa fi weedduun Oromoo yeroo dheeraaf safuu fi seera hawaasaa akkasumas tokkummaa Oromoo ibsuuf tajaajilaa turaniiru. Fakkeenyaaf, “Safuun qabduu, safuun dhaaltu” jechuun, seera uumamaa fi duudhaa hawaasaa akka itti fufuu qabu ibsa. Kana jechuun, akka dhaloonni haaraan seera fi safuu durii irraa baratanii, gara fuulduraattis eenyummaan Oromoo akka hin badne taasisa.
3. Faayidaa Safuu
Safuun faayidaa hedduu qaba. Inni tokkoffaan, akka duudhaa hawaasaa cimsuu fi walitti dhufeenya namoota gidduutti tasgabbii fi obbolummaa uumuuf gargaarudha. Safuun akka seera gaarii, ilaalcha, jaalala fi kabaja namoota gidduutti uumuu fi tasgabbii hawaasaaf bu’uura ta’ee, jireenya hawaasa keessatti haala milkaa’aa akka jiraatu taasisa.
Safuun, akkuma kaayyoo uumamaa keessatti, namoota ofii isaanii, maatii fi hawaasa bal’aa waliin akka waliif kabajaa fi jaalala uumu, akkasumas rakkoolee fi mormii gidduutti tasgabbii fiduu danda’u ibsa. Fakkeenyaaf, safuun akka “maaloo, maaloo” jedhamu, waliif yaaduu fi waliif kabajaa agarsiisuun, jireenya keessatti walitti dhufeenya cimsuu fi tasgabbii uumuuf bu’uura ta’ee argama.
II. Jireenya Adda Baafachuu: Hiikkaa fi Haala Gaggeessuu
1. Hiikkaa Jireenya Adda Baafachuu
Jireenya adda baafachuun jechuun, namni akkaata jireenya isaa ofiin murteessuu, aadaa fi seenaa ofii ittiin calaqqisu, akkasumas karaa adda ta’een guddina dhuunfaa fi hawaasummaa akka argamsiisu dha. Jireenyi kun akkaataa uumamaan adda addummaa, of eeggannoo fi carraaqqii namootaa irratti hundaa’a. Namni jireenya adda baafachuu yoo filate, kunis akka inni ofiin murteessuu, akkasumas seenaa fi duudhaa ofii keessatti akka mul’atu taasisa.
Jireenya adda baafachuun, yeroon ammaa keessatti, ilaalcha ammayyaa fi aadaa calaqqisuuf dandeettii cimaa qaba. Namni akkaataa jireenya isaa adda baafachuun, waa’ee guddina, carraaqqii fi hojii dhuunfaa isaa keessatti akka of mul’isuuf gargaara. Jireenya adda baafachuun, akkaataa namni ofii isaatiin seenaa barreessu fi duudhaa ofii calaqqisu, akkasumas garaagarummaa fi of eeggannoo agarsiisu ta’uu danda’a.
2. Faayidaa Jireenya Adda Baafachuu
Jireenyi adda baafachuu, namoota akka ofiitti amanamummaa fi of-murannoo horachuuf gargaaru dha. Namni jireenya adda baafachuu yoo jiraate, yeroo rakkoo fi danqaa mudatan, dandeettii fi cimina isaa kan agarsiisu ta’a. Akkasumas, jireenyi adda baafachuun, aadaa fi duudhaa ofii calaqqisuun, hawaasa bal’aa keessatti namni akka of beeksisu fi eenyummaan isaa akka ibsamu taasisa.
Fakkeenyaaf, namoonni jireenya adda baafachuu filataniif, hojii isaanii keessatti fedhii fi hawwii dhuunfaa isaanii akka mul’atan, akkasumas bu’aalee fi milkaa’ina isaanii irratti akka hundoofan taasisuun, gammachuu fi milkaa’ina dhugaa argamsiisu. Namoonni akkasii, hojii fi jireenya isaanii keessatti, of eeggannoo fi dandeettii ofii cimsuufi, gara fuulduraattis sadarkaa ol’aanaa akka irra ga’an taasisuu danda’u.
3. Jireenya Adda Baafachuu fi Aadaa
Jireenya adda baafachuu, aadaa fi seenaa namoota tokko tokko keessatti calaqqisuuf bu’uura ta’a. Namni aadaa fi duudhaa ofii beekuu yoo danda’e, akkasumas seenaa fi aadaa kana keessatti of calaqqisu yoo danda’e, jireenya isaa keessatti akka of ibsuufi guddina dhuunfaa isaa akka argamsiisuuf carraaqqii fi cimina qabu agarsiisa. Kanaaf, jireenya adda baafachuun akka eenyummaan fi aadaan Oromoo bara dheeraa itti fufu, akkasumas dhaloota haaraa keessatti akka calaqqisuuf gumaacha guddaa qaba.
III. Walitti Dhufeenya Safuu fi Jireenya Adda Baafachuu
1. Wal-qabsiisummaa Aadaa fi Seenaa
Safuu fi jireenya adda baafachuun, walitti dhufeenya cimaa fi waliin jireenya hawaasaa keessatti bu’uura ta’an. Oromoo keessatti, safuun akka seera uumamaa fi aadaa cimsuufi, jireenyi adda baafachuun immoo akka ofiin murteessuu fi of ibsuuf carraaqqii cimsu agarsiisu, walitti dhufeenyi isaanii akka wal simatan taasisa. Namni safuu fi aadaa isaa sirnaan hordofee yoo jiraate, jireenya isaa keessatti akka of ibsuufi guddina dhuunfaa isaa akka argamsiisu, akkasumas hawaasa bal’aa keessatti bakka olaanaa akka qabaatu taasisa.
2. Sirna Gadaa: Fakkeenya Walitti Dhufeenya
Sirna Gadaa keessatti, safuun fi aadaan bakka guddaa qaba. Gadaan, akka sirna siyaasaa, aadaa fi seenaa Oromoo keessatti, safuu fi seera uumamaa irratti hundaa’e, hawaasa bal’aa keessatti tasgabbii, obbolummaa fi wal-hubannoo cimsuu keessatti shoora ol’aanaa qaba ture. Sirni Gadaa akka fakkeenyaatti, eenyummaan Oromoo fi aadaa isaa akka hin dagatamne, akkasumas dhaloota haaraa keessatti akka calaqqisu taasiseera.
Sirna Gadaa keessatti, safuun akka “kallacha” fi “madda qajeelummaa” ta’ee, akka namootni of eeggannoo, obsaa fi waliif kabajaa qabaatan gochaa ture. Akkasumas, jireenyi adda baafachuun, akkaataa hojii fi guddina dhuunfaa keessatti, eenyummaan fi duudhaan namoota tokko tokkoo akka calaqqisu taasisa. Kana jechuun, safuun fi jireenyi adda baafachuun, akka wal simatan, walitti dhufeenya fi tokkummaa hawaasa Oromoo akka cimsan taasisa.
3. Walitti Dhufeenya Haala Yeroo Ammaa
Yeroo ammaa keessatti, garaagarummaan aadaa fi ilaalcha hawaasa addunyaa jijjiiramaa jiru keessatti, safuun fi jireenyi adda baafachuun, akka hubannoo, of-murannoo fi cimina agarsiisan, akka namootni ofi isaanii calaqqisu fi guddina dhuunfaa isaanii akka argamsiisan gargaara. Addunyaan haala jijjiiramaa fi teknoolojii cimaa keessatti, namoonni akka aadaa fi safuu isaanii dagachuu dhiisanii, akka gara fuulduraattis aadaa isaanii calaqqisuuf yaalii gochuu qaban, amalli fi jireenyi adda baafachuun barbaachisaa dha.
Haala ammayyaa keessatti, hojii, barnootaa fi jireenya dhuunfaa keessatti, safuun akka bu’uura tokkummaa fi tasgabbii hawaasaa itti fufu, akkasumas namoonni akka ofiin murteessuu fi carraaqqii isaanii akka walitti dhufeenya uumuu danda’an, akka aadaa fi seenaa isaanii calaqqisuuf gumaacha olaanaa qaba. Kanaaf, hawaasni addunyaa fi Oromoo keessattis, safuu fi jireenya adda baafachuun akka eenyummaan fi guddinni dhuunfaa cimee itti fufu murteessaa dha.
IV. Qormaata, Rakkoolee fi Carraaqqii
1. Qormaata Aadaa fi Sirna Safuu
Aadaa fi sirna safuu keessatti, yeroo hedduu qormaata fi rakkoolee hedduun mul’atu. Yeroo ammaa keessatti, waan wal-duraa duubaan, aadaan fi safuun sirna jireenya Oromoo keessatti miidhaa fi danqaa hedduutu mudata. Fakkeenyaaf, bifa haarawaa fi teknoolojii ammayyaa keessatti, aadaa durii fi safuun akka dagatamuu fi hir’achuu malu hubachuun ni danda’ama. Rakkooleen kunneen, akka hawaasni tokko of irraa fageeffatee seenaa isaa fi aadaa isaa dagachuu malu agarsiisu.
Haa ta’u malee, rakkoolee fi qormaata kanneen hiikuuf, namoonni fi hawaasni akkaataa ofii isaanii keessatti jijjiirama fiduu fi jireenya isaanii akka of-ibsan, of-murteessan, carraaqqii fi of eeggannoo akka cimsan barbaachisa. Safuun, akka bu’uura ilaalcha gaarii fi tokkummaa hawaasaa itti fufu, yeroo rakkoo fi danqaa mudatan akka bifa ciminaatti akka ka’u gochuu danda’a. Kana jechuun, rakkooleen jireenya keessatti mul’atan akka carraa guddina fi of-ijaaruu ta’an hubachuun, akka hawaasni of dagaagsuu danda’u agarsiisa.
2. Rakkoolee Jireenya Adda Baafachuu
Jireenya adda baafachuun yeroo hedduu dhiphina, mormii fi rakkoolee hedduu fida. Namni karaa isaa adda baafachuuf carraaqqii yoo godhu, rakkoolee fi danqaa jireenya keessatti mudatan yeroo hedduu akka gaaffii, shakkii fi dhiphina uumuu danda’u. Fakkeenyaaf, yeroo tokko tokko, namoonni jireenya adda baafachuun, aadaa fi safuu hawaasa isaanii irraa adda bahanii akka of dhiibban, dhiibbaa hawaasummaa fi walitti dhufeenya isaanii keessatti rakkoo mudachuu malu.
Haa ta’u malee, rakkoolee kunneen yoo xiinxalle, jireenyi adda baafachuun akka carraa guddina, cimina fi of-ijaaruu ta’u hubachuun barbaachisaa dha. Rakkooleen mudatan, akka qormaata, of-murannoo fi of-qopheessuu akka agarsiisan, akkasumas guddina dhuunfaa keessatti akka carraaqqii fi of-murteessuu akka ta’an hubatamuu qabu. Kanaaf, namoonni jireenya isaanii keessatti rakkoo fi danqaa mudatan, akka carraa of-murteessuu fi guddina akka isaan argamsiisuuf yaalii gochuu qaban.
3. Carraaqqii fi Furmaata
Rakkoolee fi qormaata hawaasa keessatti mul’atan hiikuuf, carraaqqii fi furmaatni gara garaa jiraachuu qabu. Safuun akka aadaa fi seenaa ofii cimsuu, akkasumas jireenyi adda baafachuun akka of-ibsu fi guddina dhuunfaa akka agarsiisuuf, carraaqqii fi qindoomina hawaasaa barbaachisaa dha. Kana jechuun, dhaloonni haaraan akka aadaa fi safuu isaanii beeksisuufi, seenaa fi duudhaa isaanii akka hin daganne gochuu, akkasumas jireenya isaanii keessatti karaa adda ta’een akka of calaqqisan, yaalii fi carraaqqii gochuu qabu.
Furmaata rakkoolee kanaaf, hubannoo hawaasaa fi dandeettii of-murteessuu akka cimsan, akkasumas seenaa fi aadaa ofii keessatti akka of ibsatan, barnoota, leenjii fi marii bal’aa geggeessuun barbaachisaa dha. Kanneen keessaa, waa’ee aadaa Oromoo, seenaa safuu fi jireenya adda baafachuu irratti xiyyeeffachuun, dhaloota haaraa keessatti eenyummaan fi guddinni akka itti fufu gumaacha olaanaa qaba.
V. Hubannoo fi Leenjii: Barnoota Aadaa fi Duudhaa
1. Barnoota Safuu fi Aadaa
Barnootni safuu fi aadaa, akka bu’uura jireenya hawaasaa fi guddina dhuunfaa keessatti, murteessaa dha. Barnoota aadaa keessatti, dhaloonni haaraan akka seenaa, duudhaa fi safuu isaanii beekan, akkasumas jireenya isaanii keessatti akka of calaqqisan gochuun barbaachisaa dha. Barnootni kunneen, akka bu’uura ilaalcha gaarii fi tokkummaa hawaasaa itti fufu, seenaa fi aadaa Oromoo akka hin dagamne gochuu danda’u.
Maddi barnoota aadaa fi safuu kun, akka barnoota mana barumsaa, leenjii hawaasaa, marii fi qophii adda addaa keessatti akka agarsiifamu barbaachisaa dha. Kana jechuun, barnootni safuu fi aadaa akka seera uumamaa fi ilaalcha guutuu hawaasaa keessatti akka mul’atu, dhaloonni akka of beeksisu fi guddina dhuunfaa isaanii akka agarsiisan murteessa dha.
2. Leenjii fi Qophii Hawaasaa
Leenjii fi qophiin hawaasaa, akka carraa hubannoo fi guddina namoota keessatti, akka ciminaatti fudhatamuu qabu. Namni jireenya isaa keessatti akkaataa aadaa fi safuu isaa calaqqisu yoo barate, jireenya isaa keessatti akka milkaa’u fi guddina dhuunfaa akka argamsiisuuf carraaqqii fi dandeettii qaba. Leenjii fi qophiin kun, akka carraa of-murteessuu fi akkaataa jireenya adda baafachuun akka itti jiraatan, hubannoo fi beekumsa cimsuu keessatti shoora olaanaa qaba.
Kanaaf, dhaabbileen barnootaa fi hawaasni bal’aan akka qophii fi leenjii, waa’ee safuu, aadaa fi jireenya adda baafachuu irratti xiyyeeffatan, akka eenyummaan Oromoo itti fufu fi dhaloonni haaraan akka aadaa isaanii calaqqisan taasisuu danda’u. Barnootni fi leenjii kun, akka hubannoo fi beekumsa guutuu uumuu, dandeettii fi of-murannoo namoota keessatti akka cimu, guddina hawaasaa fi dhuunfaa akka ta’u gumaacha olaanaa qaba.
3. Qindoomina Garee fi Marii Bal’aa
Qindoomina garee fi mariin bal’aa, akka furmaata rakkoolee fi carraaqqii hawaasaa keessatti, akka bu’uura tasgabbii fi tokkummaa ta’uu danda’u hubatamuu qaba. Mariin fi qindoominni kun, akka yaada, ilaalcha fi seenaa dhuunfaa fi hawaasaa walitti fidu, akka hawaasni ofii isaa cimsuu fi guddina akka argamsiisu, hubannoo fi walitti dhufeenya akka cimu taasisa. Mariin bal’aan, akka hawaasni wal mari’atee, rakkoolee fi danqaa jiru furuufi akka wal hubannoo cimsu, jireenya keessatti sadarkaa ol’aanaa akka argamsiisuuf shoora guddaa qaba.
Kanaaf, qindoominni garee fi mariin bal’aan, akka aadaa, safuu fi jireenya adda baafachuu keessatti, akka dhaabbilee hawaasaa, mana barumsaa, fi hawaasa bal’aa keessatti akka geggeeffamu murteessaa dha. Kunis, akka dhaloonni haaraan akka seenaa fi aadaa isaanii akka hin daganne, akkasumas jireenya isaanii keessatti akka of calaqqisan, beekumsa, hubannoo fi of-murannoo akka horatan taasisuu danda’a.
VI. Cimina, Of-murannoo fi Guddina Dhuunfaa
1. Cimina Safuu Keessatti
Safuun, akka seera uumamaa fi aadaa keessatti, yeroo rakkoo fi danqaa mudatan, akka ciminaatti ilallamuu qaba. Namni safuu isaa eeggate, jireenya isaa keessatti akka of eeggannoo, obsaa fi wal-hubannoo akka qabaatu, tasgabbii fi tokkummaa hawaasaa keessatti akka gahee ol’aanaa taphatu agarsiisa. Cimina kana, akkaataa namni ofiin murteessuu, carraaqqii fi of-ijaaruu keessatti, akka bu’uura guddina dhuunfaa ta’uu danda’u hubachuun barbaachisaa dha.
Safuun, yeroo hedduu, akka ilaalcha qulqulluu fi seera uumamaa kan namoota gidduutti wal kabaju, yeroo rakkoo fi mormii keessatti akka madda ciminaatti hojjetu agarsiisa. Namni safuu isaa irratti hundoofnee yoo jiraannu, jireenya keessatti rakkoolee fi danqaa yeroo mudatan, akka dandeettii fi of-murannoo keenyaatti akka mul’atu hubachuun barbaachisaa dha. Kana jechuun, safuun akka seera gaarii fi ilaalcha tokkummaa hawaasaa itti fufu, rakkoolee fi mormii yeroo jiraniif akka deebii fi furmaata ta’u gumaacha olaanaa qaba.
2. Of-murannoo fi Murteessummaa
Jireenya adda baafachuu keessatti, of-murannoo fi murteessummaan, akka sadarkaa ol’aanaa fi bu’uura guddina dhuunfaa ta’uu danda’u beekamuu qaba. Namni ofiin murteessuu fi jireenya isaa karaa adda baafachuun gaggeessu, yeroo rakkoo fi danqaa keessatti akka carraa of-ijaaruu fi of amantaa horachuu danda’u agarsiisa. Of-murtoon kun, yeroo hedduu, akka hojii fi jireenya dhuunfaa keessatti murteessaa fi akkaataa ofii keenya akka calaqqisu murteessa dha.
Of-murtoon fi murteessummaan, akka namoota jireenya isaanii keessatti, hojii fi murtii barbaachisaa ta’an fudhachuuf carraaqqii fi obsaa akka qaban, guddina fi cimina akka horatan taasisa. Namni ofiin murteessuu fi jireenya adda baafachuun, akka hojii, barnootaa fi jireenya dhuunfaa keessatti akka of calaqqisu, tasgabbii fi milkaa’ina akka argamsiisu, carraaqqii fi dandeettii ofiisaa cimsachuu qaba. Kanaaf, of-murtoon fi murteessummaan, akka bu’uura ilaalcha dhuunfaa fi guddina hawaasaa ta’uu danda’u, hawaasa keessatti akka beekamtii fi bu’uura guddinaatti ilaallamuu qabu.
3. Guddina Dhuunfaa fi Hawaasummaa
Guddinni dhuunfaa, akkuma jireenya adda baafachuun, akka namni of ibsuufi guddina isaa akka argamsiisu, dandeettii, hubannoo fi of-murannoo akka horatuuf, bu’uura ta’uu qaba. Namni seenaa, aadaa fi safuu isaa sirnaan yoo hubate, jireenya isaa keessatti akka of calaqqisu fi guddina dhuunfaa isaa akka argamsiisu, dandeettii fi obsaa akka horatu hubachuun barbaachisaa dha.
Guddinni dhuunfaa, yeroo hedduu, akka jireenya hawaasaa keessatti, hojii fi milkaa’ina namoota irratti dhiibbaa qaba, akkasumas tasgabbii fi tokkummaa hawaasaa akka cimsu murteessa dha. Namni aadaa fi seenaa isaa keessatti akka of calaqqisu yoo jiraate, guddina dhuunfaa fi hawaasummaa keessatti akka waliigalteetti, bu’uura tasgabbii fi of-murannoo akka horatu agarsiisa. Kanaaf, guddinni dhuunfaa fi hawaasummaa, akka seenaa, aadaa fi safuu keessatti wal simatan, akka guddina eenyummaan fi tasgabbii hawaasaa itti fufuuf, carraaqqii fi hubannoo cimsuu barbaachisa.
VII. Ilaalcha Amantaa fi Falsafaa: Safuu fi Jireenya Adda Baafachuu
1. Falsafaa Aadaa Oromoo
Falsafni aadaa Oromoo, akka bu’uura ilaalcha fi seenaa keessatti, safuu fi aadaa keessatti shoora ol’aanaa qaba. Falsafni kuni, akkaataa jireenya namootaa, walitti dhufeenya fi tokkummaa hawaasaa cimsuuf, ilaalcha fi seenaa dhugaa irratti hundaa’e, akka tasgabbii fi of-murannoo itti fufuuf gumaacha olaanaa qaba. Ilaalchi falsafaa kuni, akka “namni eenyummaa isaa hin daganne”, akkaataa jireenya isaa keessatti seenaa fi duudhaa ofii calaqqisuuf yaada bal’aa dhiyeessa.
Falsafni Oromoo, akka seera uumamaa fi safuu keessatti, yeroo hedduu, akkaataa namni ofiin murteessuu fi carraaqqii isaa akka cimfatu, bu’uura guddina fi tasgabbii hawaasaa akka ta’uu danda’u ibsa. Kunis, akka dhaloonni haaraan akka aadaa, seenaa fi falsafaa isaanii akka hin dagamne, akkasumas jireenya isaanii keessatti akka of calaqqisan, hubannoo fi carraaqqii akka horatan murteessa dha.
2. Amantaa fi Duudhaa
Amantaan Oromoo, akka aadaa fi safuu keessatti, akka fakkeenya tokkummaa fi ulfina, yeroo hedduu akkaata itti hawaasni tokko waliif kabajaa fi obbolummaa akka qabaatan agarsiisa. Amantaan kuni, akka seenaa fi aadaa keessatti, ilaalcha qulqulluu fi kabajaa akka uumamuuf, namoota gidduutti tasgabbii fi obbolummaa akka cimsan, akkasumas jireenya isaanii keessatti akka of calaqqisu gumaacha olaanaa qaba. Amantaan fi duudhaan, akka aadaa Oromoo keessatti, akka “safuu” fi “tokkummaa” itti fufu, jireenya addunyaa keessatti akka tasgabbii fi tokkummaa buusu, hubannoo fi of-murannoo akka horatan gumaacha guddaa qaba.
3. Ilaalcha Amantaa fi Jireenya Adda Baafachuu
Ilaalchi amantaa fi falsafaa, akkaataa jireenya adda baafachuu keessatti, akka bu’uura ilaalcha dhuunfaa fi guddina hawaasaa ta’uu danda’u hubachuun barbaachisaa dha. Namni amantii fi falsafaa isaa sirnaan yoo hordofu, jireenya isaa keessatti akka of calaqqisu, dandeettii fi of-murannoo akka horatu, akkasumas tasgabbii fi milkaa’ina akka argamsiisu, beekumsa fi hubannoo akka cimsatu hubachuun ni danda’ama. Ilaalchi amantaa fi falsafaa kuni, akka bu’uura jireenya dhuunfaa keessatti, yeroo rakkoo fi danqaa keessatti akka madda ciminaatti hojjetu, namoota akka of eeggannoo fi obsaa akka horatan murteessaa dha.
Xumura Dhuma.
Hunda caalaa, barreeffamni kun akka nu yaadachiisu, seenaa fi aadaa keenyaan walitti hidhamnee, safuu keenya eeguu fi of calaqqisuu, akkasumas jireenya keenya keessatti akka ofiin murteessuu, guddina dhuunfaa fi hawaasaa akka argamsiisnu, murteessaa dha. Akkuma seenaa fi aadaa keenya keessatti, safuun bu’uura, akkasumas jireenya adda baafachuun carraaqqii fi of-murannoo nuuf ta’u, nuti hundi keenya waa’ee kana hubachuu fi akka fakkeenyaatti itti fufuu qabna.
Galatoomaa!
“Safuu fi Jireenya Adda Baafachuu” irratti dhiyeessa. Dubbisuufi hubannoo keessan akka cimsattan abdii qabna.)
Comments